Jyväskylän Talvessa ensi viikonloppuna on kiinnostavaa ohjelmaa:
La 18. 2. klo 16 Marx ja Suomi – puheenvuoroja ja keskustelu. Jyväskylän työväenyhdistyksen B-sali Väinönkatu 7

Professori Vesa Oittinen (Helsingin yliopisto) tarkastelee Marxin tuotannosta löytyviä viittauksia Suomeen, ja maisteriopiskelija Tanja Pekkarinen (Tampere) puolestaan Marxin ideoiden omaksumista Suomen vanhassa työväenliikkeessä etenkin Sosialistisen aikakauslehden valossa. Yhteistyötahona Karl Marx –seura.

https://www.facebook.com/Marx-ja-Suomi-1822017-16240843978…/

http://jyvaskylantalvi2017.blogspot.fi/

Lauantaina 21.1. 2017 klo 12-17
Työväenliikkeen kirjastossa (Sörnäisten rantatie 25 A 1, Helsinki)

Karl Marxin Pääoman julkaisusta tulee vuonna 2017 kuluneeksi 150 vuotta. Vuonna 2007 alkanut finanssikriisi nosti Marxin kapitalismianalyysin ja siihen liittyvän kriisiteorian jälleen akateemiseen keskusteluun, myös Suomessa. Esimerkiksi Tampereen yliopistossa on järjestetty vuoden 2008 jälkeen toistakymmentä Pääoma -lukupiiriä.

Edellinen Marx-renessanssi koettiin suomalaisissa yliopistoissa vuoden 1968 opiskelijaliikkeen jälkimainingeissa 1970-80 -luvuilla. Marxilaisesta teoriasta keskusteltiin ahkerasti esimerkiksi Tutkijaliiton piirissä ja erityisesti Tiede & edistys -lehdessä. Helsingin yliopiston Franzeniassa luettiin länsisaksalaista kapitalismiteoriaa. 1970-luvulla käynnistettiin myös laajoja tutkimusprojekteja. Pekka Kososen työryhmä julkaisi vuonna 1979 valtiomonopolistisen kapitalismin teoriaan pohjaavan tutkimuksen Suomalainen kapitalismi: tutkimus yhteiskunnallisesta kehityksestä ja sen ristiriidoista sodanjälkeisessä Suomessa. Raimo Blomin johtaman luokkatutkimusprojektin teos Suomalaiset luokkakuvassa (1984) kartoitti suomalaista luokkarakennetta. Marxilainen tutkimus sai jalansijaa myös esimerkiksi kirjallisuustieteen, tiedotusopin, psykologian ja oikeustieteen piirissä.

Millaista oli 1970-80-lukujen akateeminen marxismi? Miksi postmodernismi peittosi hetkeksi Marxin kapitalismianalyysin talouden, yhteiskuntaluokkien ja kulttuurin ilmiöiden selittäjänä?

Puhetta johtaa Tuomas Nevanlinna

Klo 12.15: Tuomas Nevanlinna: tervetuliaissanat
12:45: Jan Otto Andersson (Åbo Akademi): Marxini ja kuluneet vuosikymmenet
13:05: Marja Järvelä (JYU): Suomalaiset luokkakuvassa ja Tutkijaliitto
13:25: Pertti Honkanen (Kela): Marxilainen taloustiede Suomessa
14:45: Kahvit
14:05: Markku Kivinen (Aleksanteri-instituutti): Valtioteorian salakäytävissä ja umpikujissa.
15:25: Tarmo Malmberg (TaY): Suomalainen marxilainen mediatutkimus kansainvälisen vertailun valossa
15:45: Vesa Oittinen (Aleksanteri-instituutti): Seppo Toiviainen ja 70-luvun suomalaisen marxismin tragedia
16:05: Hannu Eerikäinen (Berliini): Jameson: marxismi, postmodernismi, uusliberalismi
16:25: Loppukeskustelu

Noin klo 17:30: illanvietto Juttutuvassa

Järjestäjinä Karl Marx –seura ja Marxilaisen yhteiskuntatieteen seura MYTS
Kahvitarjoilua ja illanvieton pöytävarausta (mahdollinen ruokailu omakustanteisesti) varten toivotaan ennakkoilmoittautumista: paula.rauhala (ät) uta.fi. Ennakkoilmoittautuminen ei ole kuitenkaan välttämätön.

Tervetuloa!

Pidetty Marx-seuran vuosikokouksessa 22.4.2016 Tieteiden talolla. 

SAK:n korporatistinen perintö sellaisena kuin se vaikuttaa vielä tänään, periytyy SAK:n eheytymisen ja tulopolitiikan käyttöönoton ajoilta. Uuden aikakauden murros sijoittuu 1960-luvun puoleen väliin, jolloin Suomen Pankin johdolla ryhdyttiin luonnostelemaan tulopoliittista järjestelmää.  Selkeänä, julki lausuttuna tavoitteena oli rajoittaa palkankorotuksia ja hillitä inflaatiota. Tulopolitiikassa ei kansainvälisesti katsottuna ollut sinänsä mitään uutta, sillä tulopolitiikkaa oli sovellettu esimerkiksi Hollannissa, Britanniassa ja monissa muissakin maissa. Kokeilut törmäsivät yleensä ay-liikkeen vastarintaan. SAK:ssa suhtautuminen ensimmäiseen tulopoliittiseen sopimukseen oli epäilevää ja sen tavoitteet palkkapolitiikan suhteen tiedostettiin. Niilo Hämäläinen ja Päiviö Hetemäki sopivat kuitenkin keskenään, että neuvottelut ensimmäisestä tulopoliittisesta sopimuksesta aloitetaan kaikessa hiljaisuudessa mahdollisimman pienellä joukolla.

Lue loppuun →

perjantaina 22. huhtikuuta klo 16 – 19

Tieteiden talolla (Helsinki, Kirkkokatu 6, sali 309)

Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat ja valitaan uusi hallitus.

Heti kokouksen jälkeen on perinteinen vuosikokousesitelmä, jonka tällä kertaa pitää Ritva Savtschenko aiheesta Ay-liikkeen korporatistinen perintö – entä uudistuminen? Lähtökohtana on arvio, jonka mukaan suomalaista ammattiyhdistysliikettä on leimannut ns. korporativismi eli tiivis yhteistyö työnantajaliittojen ja valtiovallan kanssa, mikä on johtanut erilaisiin ristiriitoihin varsinkin työväenliikkeen kahden siiven välillä. 70-luvun alussa ristiriitoja aiheuttivat erityisesti lukemattomat villit lakot, joiden syitä voidaan tarkastella rakennemuutoksen, voimakkaan inflaation tai tulopolitiikkaan kohdistuvan vastarinnan seurauksena. SAK:n vuoden 1971 periaate-ohjelmaa ajatellen korporatistinen järjestelmä aiheutti ongelmia jäsendemokratian toteutumisessa. Millaisia ovat ay-liikkeen näköalat tämän päivän tilanteessa? Korporativismiin sisältyy ajatus ”yhteiskuntasopimuksesta”, joka on esillä taas Sipilän hallituksen yrittäessä painaa työvoiman hintaa alemmas – eli uudesta ilmiöstä ei hallituksen politiikassa todellakaan ole kysymys.

Savtschenko väitteli aivan äskettäin Helsingin yliopistossa tutkimuksellaan Kompuroiden korporatismissa – Eheytyneen SAK:n ristipaineet suomalaisessa korporatismissa 1968–1978. Väitöskirja, joka on suomenkielinen, on ilmaiseksi ladattavissa yliopiston e-thesis-palvelusta osoitteesta https://helda.helsinki.fi/handle/10138/157980 . Vuosina 1991 – 2005 Ritva Savtschenko toimi Elintarviketyöläisten liiton puheenjohtajana.

Tervetuloa kuuntelemaan todella mielenkiintoista esitelmää!

KIRJALLISUUS, DIALEKTIIKKA, MARXISMI

Pertti Karkaman juhlaseminaari
lauantaina 5. maaliskuuta 2016 klo 13 alkaen
Työväenliikkeen kirjasto, Sörnäisten rantatie 25, Helsinki

Professori emeritus Pertti Karkama täytti hiljattain 80 vuotta. Karl Marx-seura järjestää yhdessä Turun yliopiston kotimaisen kirjallisuuden oppiaineen ja Työväenliikkeen kirjaston kanssa seminaarin, jossa käsitellään hänen elämäntyötään. Karkama toimi kirjallisuuden professorina ensin Oulussa Raoul Pamgrenin työn jatkajana 1978–1987 ja sitten Turussa 1988–1999. Hän on julkaissut merkittäviä tutkimuksia paitsi kotimaisista kirjailijoista myös yleisestä kirjallisuuden teoriasta.

Tapahtumaan on vapaa pääsy. Tervetuloa!

OHJELMA

13.00 Avaus
13.10 HANNU TAANILA (Helsinki) – Pertti Karkama predikaattina. Ja miten subjektin sitten kävi…
13.45 KAISA KURIKKA (Turku) – Tekijä, teos, toiminta. Pertti Karkama sanataiteen tekijyyden teoreetikkona
14.15 KATI LAUNIS (Turku) – Vapaa yksilö? Pertti Karkama, kirjallisuus ja nykyaika
14.45 Kahvitauko
15.15 KARI SALLAMAA (Oulu) – Pertti Karkama totalitaristisen kapitalismin kriitikkona
15.45 VESA OITTINEN (Helsinki) – Demokraattisen kansallisuuskäsityksen jäljillä – Karkama ja Palmgren
16.00 Keskustelua

Karl Marx-seuraa toivottaa hyvää joulunodotusta! Perinteinen pikkujoulu vietetään Kaivopihan pubi Dublinerissa (Mannerheimintie 5, sisäänkäynti Perunatorilta Vanhan ylioppilastalon vierestä), torstaina 10. joulukuuta klo 18:00 alkaen. Tapahtuman Facebook-sivu.Pikkujouluissa alustaa Paavo Kotiaho (Helsingin yliopisto, Erik Castrén-instituutti) väitöskirjastatyöstään ihmisoikeusliikkeen ja uusliberalismin suhteista. Kotiahon mukaan ihmisoikeusliikkeen rooli nyky-yhteiskuntamme kehityksessä ei ole ollut pelkästään vallan vahtikoirana olemista vaan myös keskeisenä – vaikkei aina tietoisena – vallan välineenä.

Esitelmässä valoitetaan ihmisoikeusjuridiikan historiantutkimuksessa viime aikoina syntynyttä osin kiivaastakin keskustelua. On esitetty teesi (Samuel Moyn teoksessaan The Last Utopia: Human Rights in History, 2010), että ihmisoikeusliike on tosiasiallisesti 1970-luvun lapsi, hyvin nuori poliittinen tekijä. Moynin teoksen myötä on syntynyt uusi tutkimuskenttä, joka kiinnittää huomion oikeuksista ja oikeuden menneisyydestä sen nykyhistoriaan.

Olennaisena osana tätä uutta tutkimuskenttää ovat puheenvuorot, jotka pyrkivät selvittämään ihmisoikeusliikkeen ja uusliberalismin suhdetta. Näissä puheenvuoroissa ei kuitenkaan pyritä lähestymään ihmisoikeusjuridiikan ja uusliberalistisen talouspolitiikan suhdetta rakenteellisesti. Toisin sanoen näissä puheenvuoroissa ei kyseenalaisteta tutkittavan suhteen luonnetta, eikä pohdita, voisiko ihmisoikeusliikkeen ja uusliberalistisen talouspolitiikan ajallisesti yhteisessä kehityskaaressa olla ristiriitojen lisäksi synergioita.

Paavo Kotiaho alustaa Karl Marx –seuran pikkujouluissa väitöskirjastatyöstään, jonka keskeisen väittämän mukaan ihmisoikeusliikkeen rooli nyky-yhteiskuntamme kehityksessä ei ole ollut pelkästään vallan vahtikoirana vaan myös keskeisenä – vaikkei aina tietoisena – vallan välineenä. Kotiaho havainnollistaa väitteen kolmen lyhyen historiallisen vinjetin myötä, jotka sijoittuvat ajallisesti ja maantieteellisesti 1970-luvun Latinalaiseen Amerikkaan, 1980-luvun alun Afrikkaan, ja 1980-luvun lopun Maailmanpankin toimintaan.

Tervetuloa kuuntelemaan, keskustelemaan ja viihtymään!